Kun viime viikolla pääsin koiralenkillä todistamaan emä- ja pentukarhun näyttäytymistä lähellä taloani, uusiutui tilanne eilen illalla ja jopa kahteen eri otteeseen. Lähdimme autolla siikaverkoillemme ja jo muutaman sadan metrin päässä talostani seisoi emokarhu n. 50m päässä hiekkatieltä pienen penkereen päällä. Saimme hyvän tovin seurata karhua joka odotteli ja kutsui pentuaan joka lymyili automme ja emokarhun välisessä pusikossa.
Jatkoimme matkaa verkoille ja n. tunnin kuluttua palatessamme oli pentukarhu samalla paikkaa, tällä kertaa puidun kaurapellon puolella vain muutaman metrin päässä autostamme. Karhupentu näytti kuin pieneltä koiralta, suhteettoman suuret korvat muuhun ruumiiseen nähden töröttivät pystyssä kun se tarkaavaisesti seuraili meitä. Olin jo viime viikkoisen karhukosketukseni jälkeen alkanut pitämään kameraa maastotakin taskussani mutta tietenkin juuri eilen kävi niin että olin pukenut ylleni maastotakin sijaan kevyemmän verkkapuseron!
Siirsimme autoa parikymmentä metriä eteenpäin ja aloimme uudelleen seurailla tilannetta. Hetken päästä emokarhu pomppasikin tielle yrittäen houkutella pentuaan takaisin metsän siimekseen.
Poistuimme paikalta ja takalasista seurasimme kun karhut katosivat metsänreunan pensaikkoon.
Aamulla koimme verkot ja mukava yllätys siellä odottikin - lähes parikiloinen siian mötkylä joka sai vielä toisen noin kiloisen kaverikseen. Verkkokeikan jälkeen laittelin tuhdin ja terveellisen aamupalan; paistettua makkaraa ja kanttarellimunakkaan! Kävin aamiaisen jälkeen juoksuttamassa autolla koiraa metsäteillä. Muutaman kerran poitsu pinkaisi riistahajuille syvemmälle metsään mutta palaili sitten kiitettävän nopeasti takaisin tielle. Kävimme katsomassa myös yhtä metsästyslaavupaikkaa ja siellä olikin vieraillut isompi kontio. Mahtavat kynnenjäljet olivat kaapineet maata laavun vierestä ja valtaisaa, lahoa kantoa oli revittu oikein urakalla. Katselimme sieniä mutta kotiintuomisina olivat ainoastaan luikuisat, kiusalliset hirvikärpäset jotka nytkin kirjoittaessa kutisevat sankassa hiuspehkossani. Harmillisia otuksia joita ei vielä parikymmentä vuotta sitten juuri meilläpäin ollut.
Katselen kirjastohuoneen ikkunasta peilityynelle järvelle. Sää on puolipilvinen mutta poutaisa. Laitoin lounasperunat kiehumaan, iltapäivällä olisi pakollinen käynti ihmisten ilmoilla. Illalla saa sitten jännittää radiosta Hollanti-Suomi jalkapallon EM-karsintaottelua joka sopivasti alkaa vasta klo 21.30, näin ehdin hyvin verkoille ja sen päälle saunoa ennen matsia!
Mukavaa ja rauhaisaa tiistaita kaikille!
