Aamuyö oli esi-isillemme hengenvaarallista aikaa, koska silloin ihminen on heikoimmillaan, helppo saalis. Koko pyyntikunta nukkuu – paitsi yksi mies, joka istuu asumuksen edustalle sytytetyn nuotion ääressä. Hän pitää tulta yllä ja valvoo, jotta muut voisivat nukkua turvallisesti. Yölliset pedot vaanivat jossain pimeyden keskellä. Siksi mies ei saa nukahtaa. Mutta hän on valvonut jo pitkään, monta tuntia. On aamuyö, sudenhetki. Yksinäisen vartiomiehen silmät eivät tahdo pysyä auki. Jos hän nyt nukahtaa, miten koko asujaimiston käy?
Itse heräsin tänään klo 3.30. Se ei ole poikkeuksellista koska yleensä herään viimeistään klo 5.00. Olen siis aamuvirkku. Nämä aamuhetket ovat itselleni hyvin luovia hetkiä. Uusia ideoita ja ajatuksia pursuaa mielessä. Usein näinä hetkinä tekisi mieli myös kirjoittaa ja joskus näin teenkin. Tekstiä syntyy silloin kuin lähes itsestään. Kirjaimet ja sanat vaan tulevat jostain. Nämä aamun tunnit ovat muutenkin hyvin omanlaisiaan ja erikoisia. Takkatulta tuijottaessani ja kahvia hörppiessäni syvä rauha valtaa yleensä mieleni. Ennen tykkäsin lukea myös kirjaa mutta nykyisin aika kuluu ikävä kyllä älylaitetta ja nettiä selaillessa.
Suden hetki ajoittuu aamuyön tunneille
Suden hetki tarkoittaa aikaa varhain aamuyöllä noin kello 3.00–5.00, jolloin ihmisen ajatellaan olevan heikoimmillaan. Jo muinaiset roomalaiset arvelivat, että suden hetkellä useampi ihminen kuolee sairauteen tai vanhuuteen kuin muina aikoina vuorokaudesta. He olivat myös sitä mieltä, että suden hetkellä unet ovat voimakkaimpia. Tyypillistä vuorokausirytmiä noudattavalla henkilöllä suden hetki ajoittuu vilkeuneen, jolloin alitajunta on voimakkaimmillaan.
Jos heräät suden hetkenä valveille etkä nukahda saman tien uudelleen, mitä silloin kannattaisi tehdä? Vaihtoehtoja on yleensä kaksi: Pysyt sängyssä ja vaihtelet asentoa unen toivossa. Tässä kieriskelyssä voi mennä pitkäkin tovi. Toinen vaihtoehto on tehdä se, mitä monet unen asiantuntijat neuvovat eli nousta ylös. Tämä voi tuntua yöllä kuitenkin niin radikaalilta liikkeeltä, että moni jää vain sänkyyn odottelemaan karkuteillä olevaa unta.
Eräs unitutkimukseen perehtynyt tutkija selittää miksi toiseen huoneeseen lähteminen kannattaa, jos uni ei ole tullut 15 minuutissa. Ideana on se, että makuuhuone ei assosioidu päässäsi paikaksi, joka pitääkin meitä valveilla, koska pelkäämme, että siellä uni ei taaskaan tule.
Jos siis heräät keskellä yötä, mene toiseen huoneeseen. Pidä valot himmeinä. Lue hetki jotain sellaista kirjaa, joka ei kiihdytä sinua. Tee hengitysharjoituksia. Kun tuntuu siltä, että alat olla vaipumaisillasi uneen, mene makuuhuoneeseen ja jatka uniasi.
Termi uusi – ilmiö ikiaikainen
Itse ilmaus ”sudenhetki” on varsin uusi; se yleistyi esimerkiksi suomen kieleen vasta 1960-luvun lopulla Ingmar Bergmanin Vargtimmen-elokuvan suomennoksen myötä. Ilmiö on kuitenkin yhtä vanha kuin elämä itse. Kaikella elollisella on aina ollut oma vuorokausirytminsä, jota ovat tahdistaneet auringonvalo ja lämpö.
Suden hetkeä on pidetty myös paranormaalina ja siihen liittyy taikauskoisuutta. Suden hetkellä myös pelättyjen susien on arveltu saalistavan. Kansanperinne kertoo, että suden hetkellä ihminen helposti torkahtaa, esimerkiksi nuotiolla, jolloin susi pääsee hyökkäämään.
Nykyisin sanotaan kansanomaisesti, että suden hetkellä nukkuvan ihmisen elimistö alkaa valmistautua uuteen päivään, ja vanha ihminen kuolee, jos hän ei enää jaksa aloittaa uutta päivää. Suden hetkellä normaalin päivärytmin mukaan nukkuvalla on uni syvintä ja elintoiminnot hitaimpia. Suden hetkellä ihmisen ruumiinlämpö lähtee nousuun ensin laskettuaan.
Myös yön kylmyys voi olla sairaille ja vanhoille vahingollista suden hetkellä. Suomessa keskikesällä suden hetki on vuorokauden kylmin hetki, sillä se osuu aikaan juuri ennen aamun sarastusta. Aamuyön tunteina normaalin ihmisen terveessä unirytmissä alkaa ohuemman REM-unen vaihe. Unen näkökulmasta ihminen olisi silloin valmis heräämään. Ihmisen sisäinen vuorokausirytmi on kuitenkin silloin vaiheessa, jolloin ruumiinlämpö on alhaisin. Normaaliin uneen kuuluvista havahtumisista huolimatta ihminen pysyy sisäisen kellonsa ansiosta unessa.
Myös sairaus voi löytyä taustalta
Sairaudet, stressi ja ikääntyminen vaikuttavat uneen siten, että aamuyöllä havahtuminen voi pitkittyä heräämiseksi. Aamuöinen heräily ja valvominen voivat kertoa myös masennuksesta. Masentunut herää herkästi aamuyöllä muun muassa siksi, että hänen lisämunuaisensa erittää stressihormoniksi kutsuttua kortisolia selvästi tavallista enemmän. Myös stressaantuneella kortisolia erittyy liikaa. Kortisolin eritys voimistuu normaalistikin tasaisesti läpi yön. Kun sitä erittyy normaalia enemmän, vireystila voi aamuyöllä havahtuessa olla jo valmiiksi korkealla. Ajatuskulku voi sitten olla sellainen, että aletaan märehtiä asioita.
Kaikki taitavat tietää, miten pirullista on pyöriä valveilla keskellä yötä. Ajatukset alkavat etenkin masentuneella tai stressaantuneella helposti keskittyä negatiivisiin asioihin muutenkin, saati sitten, kun koko muu maailma nukkuu. Myös joissakin ruumiillisissa sairauksissa aamuyö ja aamu ovat kriittistä aikaa. Esimerkiksi sydäninfarktin ja aivohalvauksen riski on tuolloin suurimmillaan.
