maanantai, 6. helmikuu 2023

Talvinen sunnuntai

talvi1.jpg
Olipa talvinen sunnuntaipäivä. Täysikuu tänään mutta taitaa iltataivas pilvinen olla. Muuten olis vaikka kuutamoavannossa voinut käydä.
Värtsilänlaaksoa ympäröivät vaarat ovat kyllä huikeita!
Hiljaisuus Kaustajärvelle oli lähes täydellistä. Korppia edelleen kaipailin kalakaveriksi...minne lie musta lintu hävinny.
 
talvi2.jpg
 
talvi3.jpg
 
talvi4.jpg
 
talvi5.jpg

maanantai, 6. helmikuu 2023

Suden hetki

suden%20hetki.jpg
 
Aamuyö oli esi-isillemme hengenvaarallista aikaa, koska silloin ihminen on heikoimmillaan, helppo saalis. Koko pyyntikunta nukkuu – paitsi yksi mies, joka istuu asumuksen edustalle sytytetyn nuotion ääressä. Hän pitää tulta yllä ja valvoo, jotta muut voisivat nukkua turvallisesti. Yölliset pedot vaanivat jossain pimeyden keskellä. Siksi mies ei saa nukahtaa. Mutta hän on valvonut jo pitkään, monta tuntia. On aamuyö, sudenhetki. Yksinäisen vartiomiehen silmät eivät tahdo pysyä auki. Jos hän nyt nukahtaa, miten koko asujaimiston käy?
Itse heräsin tänään klo 3.30. Se ei ole poikkeuksellista koska yleensä herään viimeistään klo 5.00. Olen siis aamuvirkku. Nämä aamuhetket ovat itselleni hyvin luovia hetkiä. Uusia ideoita ja ajatuksia pursuaa mielessä. Usein näinä hetkinä tekisi mieli myös kirjoittaa ja joskus näin teenkin. Tekstiä syntyy silloin kuin lähes itsestään. Kirjaimet ja sanat vaan tulevat jostain. Nämä aamun tunnit ovat muutenkin hyvin omanlaisiaan ja erikoisia. Takkatulta tuijottaessani ja kahvia hörppiessäni syvä rauha valtaa yleensä mieleni. Ennen tykkäsin lukea myös kirjaa mutta nykyisin aika kuluu ikävä kyllä älylaitetta ja nettiä selaillessa.
Suden hetki ajoittuu aamuyön tunneille
Suden hetki tarkoittaa aikaa varhain aamuyöllä noin kello 3.00–5.00, jolloin ihmisen ajatellaan olevan heikoimmillaan. Jo muinaiset roomalaiset arvelivat, että suden hetkellä useampi ihminen kuolee sairauteen tai vanhuuteen kuin muina aikoina vuorokaudesta. He olivat myös sitä mieltä, että suden hetkellä unet ovat voimakkaimpia. Tyypillistä vuorokausirytmiä noudattavalla henkilöllä suden hetki ajoittuu vilkeuneen, jolloin alitajunta on voimakkaimmillaan.
Jos heräät suden hetkenä valveille etkä nukahda saman tien uudelleen, mitä silloin kannattaisi tehdä? Vaihtoehtoja on yleensä kaksi: Pysyt sängyssä ja vaihtelet asentoa unen toivossa. Tässä kieriskelyssä voi mennä pitkäkin tovi. Toinen vaihtoehto on tehdä se, mitä monet unen asiantuntijat neuvovat eli nousta ylös. Tämä voi tuntua yöllä kuitenkin niin radikaalilta liikkeeltä, että moni jää vain sänkyyn odottelemaan karkuteillä olevaa unta.
Eräs unitutkimukseen perehtynyt tutkija selittää miksi toiseen huoneeseen lähteminen kannattaa, jos uni ei ole tullut 15 minuutissa. Ideana on se, että makuuhuone ei assosioidu päässäsi paikaksi, joka pitääkin meitä valveilla, koska pelkäämme, että siellä uni ei taaskaan tule.
Jos siis heräät keskellä yötä, mene toiseen huoneeseen. Pidä valot himmeinä. Lue hetki jotain sellaista kirjaa, joka ei kiihdytä sinua. Tee hengitysharjoituksia. Kun tuntuu siltä, että alat olla vaipumaisillasi uneen, mene makuuhuoneeseen ja jatka uniasi.
Termi uusi – ilmiö ikiaikainen
Itse ilmaus ”sudenhetki” on varsin uusi; se yleistyi esimerkiksi suomen kieleen vasta 1960-luvun lopulla Ingmar Bergmanin Vargtimmen-elokuvan suomennoksen myötä. Ilmiö on kuitenkin yhtä vanha kuin elämä itse. Kaikella elollisella on aina ollut oma vuorokausirytminsä, jota ovat tahdistaneet auringonvalo ja lämpö.
Suden hetkeä on pidetty myös paranormaalina ja siihen liittyy taikauskoisuutta. Suden hetkellä myös pelättyjen susien on arveltu saalistavan. Kansanperinne kertoo, että suden hetkellä ihminen helposti torkahtaa, esimerkiksi nuotiolla, jolloin susi pääsee hyökkäämään.
Nykyisin sanotaan kansanomaisesti, että suden hetkellä nukkuvan ihmisen elimistö alkaa valmistautua uuteen päivään, ja vanha ihminen kuolee, jos hän ei enää jaksa aloittaa uutta päivää. Suden hetkellä normaalin päivärytmin mukaan nukkuvalla on uni syvintä ja elintoiminnot hitaimpia. Suden hetkellä ihmisen ruumiinlämpö lähtee nousuun ensin laskettuaan.
Myös yön kylmyys voi olla sairaille ja vanhoille vahingollista suden hetkellä. Suomessa keskikesällä suden hetki on vuorokauden kylmin hetki, sillä se osuu aikaan juuri ennen aamun sarastusta. Aamuyön tunteina normaalin ihmisen terveessä unirytmissä alkaa ohuemman REM-unen vaihe. Unen näkökulmasta ihminen olisi silloin valmis heräämään. Ihmisen sisäinen vuorokausirytmi on kuitenkin silloin vaiheessa, jolloin ruumiinlämpö on alhaisin. Normaaliin uneen kuuluvista havahtumisista huolimatta ihminen pysyy sisäisen kellonsa ansiosta unessa.
Myös sairaus voi löytyä taustalta
Sairaudet, stressi ja ikääntyminen vaikuttavat uneen siten, että aamuyöllä havahtuminen voi pitkittyä heräämiseksi. Aamuöinen heräily ja valvominen voivat kertoa myös masennuksesta. Masentunut herää herkästi aamuyöllä muun muassa siksi, että hänen lisämunuaisensa erittää stressihormoniksi kutsuttua kortisolia selvästi tavallista enemmän. Myös stressaantuneella kortisolia erittyy liikaa. Kortisolin eritys voimistuu normaalistikin tasaisesti läpi yön. Kun sitä erittyy normaalia enemmän, vireystila voi aamuyöllä havahtuessa olla jo valmiiksi korkealla. Ajatuskulku voi sitten olla sellainen, että aletaan märehtiä asioita.
Kaikki taitavat tietää, miten pirullista on pyöriä valveilla keskellä yötä. Ajatukset alkavat etenkin masentuneella tai stressaantuneella helposti keskittyä negatiivisiin asioihin muutenkin, saati sitten, kun koko muu maailma nukkuu. Myös joissakin ruumiillisissa sairauksissa aamuyö ja aamu ovat kriittistä aikaa. Esimerkiksi sydäninfarktin ja aivohalvauksen riski on tuolloin suurimmillaan.

tiistai, 24. tammikuu 2023

Puhdas ruoka

PUHDAS RUOKA
Puhtaasta ruuasta puhutaan ja kirjoitetaan nykyisin paljon. Varsinkin jos seuraa erilaisia lifestyle -ohjelmia, keskustelupalstoja tai lifestyle -lehtiä. Tuntuukin siltä kuin polkupyörä olisi keksitty uudelleen! Oudolta tämä kaikkineen tuntuu koska kyse pitäisi olla itsestään selvyydestä. No mitä tällä ”puhdas ruoka” termillä sitten tarkoitetaan?
 
Screenshot_20230124-091803.jpg
 
Jos mennään ajassa useita vuosikymmeniä taakse päin, silloin ihmiset söivät paljon terveellisemmin kuin nykypäivänä. Ruoka oli prosessoimatonta, lisäaineiden käyttö elintarvikkeissa lähes olematonta. Nykyistä useammat siihen aikaan asuivat myös maalla kasvattaen ison osan ruuastaan itse. Marjat ja sienet kerättiin metsistä, kalat pyydettiin järvistä ja riistaakin saatiin omatoimisesti. Lehmän kanttura tai pari löytyi kanojen kera lähes jokaisesta maaseudun talosta kokoon katsomatta. Suolistollemme hyödyllisiä bakteereja ei oltu vielä tuhottu yltiöpäisellä hygieniahypetyksellä. Ihmiset olivat kosketuksissa maan ja mullan kanssa, eikä ollut siihen aikaan vielä ruoka-allergioita.
Muistan itse ajassa vielä niinkin vähän aikaa taakse päin kuin 90 -luvun jolloin paljon toimin ruuanvalmistuksen parissa erilaisissa hotelli-, ravintola- ja kahvila-alan cateringhommissa. Ruuanvalmistus isoille ryhmille oli silloin vielä helppoa. Laktoosi-intoleranssia oli hyvin harvassa, keliakiaa esiintyi sitäkin vähemmän. Mikä sai sitten kaiken muuttumaan hyvin lyhyessä ajassa ja ihmiset sairastumaan?
 
Screenshot_20230124-091839.jpg
 
Elintarviketeollisuus koki valtaisan muutoksen. Toki tämä oli alkanut jo paria vuosikymmentä aiemmin mutta sen vaikutukset ihmisten terveyteen heijastuivat pidemmällä aikajänteellä ja alkoivat näkymään voimakkaammin 90 -luvulla. Valmiseinekset, prosessoidut ruokavalmisteet, räjähdysmäisesti kasvanut keinotekoisten lisäaineiden käyttö räjähtivät käsiin elintarviketeollisuuden suuressa murroksessa. Ihmisten arjesta oli tullut kiireisempää ja elintarviketeollisuus iski tähän markkinarakoon taitavasti tarjoten markkinoille valtavan määrän valmiita einestuotteita meille vanhoista, tutuista kotiruuoista. Saman aikaan yleistyneet mikroaaltouunit tukivat tätä kehitystä – kiireisen nykyihmisen ruuan valmistus tehtiin helpoksi ja nopeaksi.
Kun 70-luvulla jättimittoihin kasvanut maaltapako ajoittui samaan aikakauteen, ihmisten ruokailutottumukset muuttuivat radikaalisti. Tänä päivänä saamme niittää ikävällä tavalla satoa tästä murroksesta. Ruoka-allergiat, suolistosairaudet, erilaiset elintasosairaudet kuten liikalihavuus ovat räjähtäneet käsiin länsimaisissa kulutusyhteiskunnissa.
Kun itse olen paljon puhunut puhtaasta ruuasta, niin minulta on myös kysytty mitä puhdas ruoka sitten on? Miten tunnistan puhtaan ruuan? Kysyjille olen sanonut että puhtaan ruuan hyvä määritelmä on se että elintarvikkeessa ei ole sen kummempaa tuoteselostetta saati käsittämätöntä määrää erilaisia E-koodeja. Porkkana on porkkana, ja peruna on peruna. Piste. Opiskelin 2008-2009 Luontaishoitajakoulutuksessa. Muistan niiltä ajoilta Ravintoterapian oppijaksolta esimerkkitapauksen eräästä suositusta kevyttuotteesta. Kyseessä oli ruotsalainen kevyt-kalatahna jonka tuoteselosteesta löytyi kaikkineen peräti 19 erilaista E-koodia! 19! Voiko tällaisessa tapauksessa puhua enää puhtaasta ruuasta? Kyseistä tuotetta kuitenkin mainostettiin silloin terveellisenä ja kevyenä vaihtoehtona!
 
Screenshot_20230124-092000.jpg
 
Millaista hintaa olemme itse kuluttajina valmiita maksamaan terveydestämme? Moni jättää esimerkiksi ostamatta kaupasta puhtaan, usein vielä lähellä kasvatetun luomutuotteen joka on kasvatettu ilman kemiallisia kasvinsuojeluaineita pelkästään sen kalliimman hinnan takia. Kuluttaja on valmis vapaaehtoisesti ottamaan elimistöönsä ylimääräisiä myrkkyjä ainoastaan omaa nuukuuttaan. Onneksi asenteet ovat hyvää vauhtia muuttumassa. Tunnen monia nuorempaan sukupolveen kuuluvia ihmisiä, kuten opiskelijoita jotka vähävaraisuudestaan huolimatta haluavat panostaa omaan hyvinvointiinsa, tärkeimpänä prioriteettinaan laadukas ja puhdas lähiruoka. Vaikka hinta saattaa joissain tapauksissa olla jopa tuplat vastaavaan tehotuotettuun bulkkituotteeseen, tietoisuuden lisääntyminen kuluttajien keskuudessa on ohjannut ostokäyttäytymistä laadukkaampiin tuotteisiin hinnan sijaan. Enkä väitä että näin toimivat ainoastaan nuoret ihmiset. Huoli omasta terveydestä ja luottamuspula elintarviketeollisuuteen on saanut ihmiset kaikista ikä- ja sosiaaliluokista mukaan tähän uuteen, terveelliseen ja tervetulleeseen ruokavallankumoukseen!
 
Screenshot_20230124-091921.jpg
 
Hyvin harvalla nykypäivänä on mahdollisuus kasvattaa enää itse omaa ruokaansa. Kaikki helppous mikä nykypäivän ruokaan liittyy; prosessoidut puolivalmisteet, valmisruokapakkaukset, pikaruokaketjut… ovat vieneet liian monilta ihmisiltä kunnioituksen ruokaa kohtaan. Ruokaan ei suhtauduta enää kiitollisuudella ja kunnioituksella. Ruoka on itsestäänselvyys. Suuren hypermarketin hyllystä saatat tänä päivänä löytää viisikymmentä eri variaatiota yhdestä ainoasta ruokatuotteesta. Valmistajat kilpailevat verisesti kuluttajien kukkaroista. Ns. ruokaväärennökset ovat olleet kasvussa jo pidemmän aikaa, muutoinkin eettisyys on elintarvikealalta kateissa. Ihmisten terveydestä viis kunhan vaan valmistajan kukkaro paisuu ja osakkeenomistajan osinkotuotto paranee.
Itse ruokaansa kasvattava osaa kunnioittaa ja arvostaa ruokaansa. Hän tietää tarkalleen ruuan alkuperän ja tietää sen työmäärän minkä porkkanaraaste ruokalautaselle päätyessä on vaatinut. Hän tiedostaa ruuan puhtauden ja hän tuntee suurta kiitollisuutta nauttiessaan itse kasvattamaa, pyytämää, keräämää tai saalistamaa ruokaa.

tiistai, 27. joulukuu 2022

Omasta voimasta

takka.jpg

OMASTA VOIMASTA

Vietin jouluni yksin. Taas kerran. Mutta sain samalla myös aikaa ja tilaa tarkastella elämääni. Missä olen nyt? Olenko enää onnellinen? Jos en niin mitä minun tulisi tehdä niin ollakseni?

Olen elänyt viime ajat monilla tavoin eri lailla kuin ennen. Havahduin joulunpyhien aikaan siihen etten enää kuukausiin ollut ”omassa voimassani”. Tämä oli tehnyt minusta heikomman kuin ennen ja hyvin haavoittuvaisen. Hauraamman kestämään eteeni putkahtaneita elämän eri vastoinkäymisiä. Aiemmin niin vahva suojakilpeni oli päässyt huomaamattani murenemaan. Olin tullut myös alttiiksi tuntemuksille jotka eivät olleet enää minulle hyvästä. Vuosia sitten kadonneet, aiemmin minua vahingoittaneet, kielteiset tunnetilat olivat vai´vihkaa päässeet palaamaan takaisin mielen sopukoihin. Pelko, heikkouden tunne, huono itsetunto, itsensä vähättely, itsesääli…

 
Joulun alkaessa taas kerran surin menneitä. Vääriä tekojani, sanojani ja valintojani. Mutta pyhien edetessä havahduin ja hivuttauduin takaisin omaan voimaani.

Jokainen ajatus, jokainen hetki pitävät sisällään valintoja. Sellaisia joiden seuraukset joko vahingoittavat ja raastavat sisimpääsi tai pitävät sinut edelleen vahvana ja voimakkaana. Se kuinka saat kiinni pintaan nousevasta negatiivisesta tuntemuksesta, et päästä sitä kasvamaan mielessäsi, on valinta jolla joko ylläpidät eheyttäsi tai rikot sitä. Minulla tuo kielteiseen ajatukseen tarttuminen on sitä että ”ei niin hyvää tekevän ajatuksen” putkahtaessa pintaan, saatan vaikka hokea mielessäni yksinkertaista mantraa ”pysyn voimassani, pysyn voimassani”.

Yksin mikään mantraaminenkaan ei auta. Tärkeää olisi myös tehdä arjessa itselleen rakkaita asioita joista nauttii ja saa hyvää oloa. Nämä mielihyvän tuottajat ovat meillä jokaisella kovin erilaisia ja henkilökohtaisia.
 
Arjessa on tilanteita, joissa kysytään omassa voimassa pysymistä, varsinkin jos on laillani herkkä ihminen vaistoamaan muiden toiveita ja tunteita. Kaltaiseni herkästi tuntevat olemme yleensä empaattisia, koska usein aistimme ympärillä olevien tunnereaktiot ja pystymme samaistumaan niihin. Kun toisten saappaisiin on helppo sujahtaa, niin omassa voimassa pysyminen voi olla puolestaan vaikeaa. Herkkinä ihmisinä mietimme usein sanomisiamme tai sitä, loukkasimmeko jotakuta omilla toiminnoillamme.

Meidän pitää osata käsitellä myös kielteisiä tuntemuksia. Ymmärtää, sallia ja hyväksyä ne osana elämää. Ratkaisevaa on että annammeko niille sitten valtaa ja siten kasvupohjaa. Vai saammeko käsiteltyä ja sivuutettua ne niin etteivät ne vahingoittaisi meitä enempää. Puhdas ruoka, hyvät elämän tavat, liikunta, luonto, ihmissuhteet… Olisiko näissä myös lisäelementit parempaan elämään ja omassa voimassa pysymiseen?
 
Lähestyvä vuodenvaihde tuo taas meidän monien mieleen ne klassiset uudenvuoden lupaukset. Mitä lupaisin vuodelle 2023? Itse ainakin lupaan pysyä paremmin tässä omassa voimassani. Se kantaa jo pitkälle.

Nakataan ikävät asiat vuoden vaihtuessa roviolle ja otetaan mukaan kuluneen vuoden hienot hetket ja muistot niistä.

Hyvää uutta vuotta kaikille!
 

sunnuntai, 30. tammikuu 2022

LÖYDÄ ITSESI - ekoterapiaa

 

20200910_155332.jpg

LÖYDÄ ITSESI - ekoterapiaa 1.5.-31.10.2022

Kaipaatko?

* hetkellistä irtiottoa nykyisestä oravanpyörästäsi?

* keskusteluapua arjen eri ongelmissasi?

* vertaistukea jaksamiseesi tai addiktioihisi?

* hyvää, kärsivällistä, luotettavaa kuuntelijaa?

* voimaannuttavaa ja parantavaa luontoa ympärillesi?

* herkullista, puhdasta lähiruokaa?

* mielekästä tekemistä puutarhassa, marja- ja sienimetsissä tai vain totaalista joutenoloa?

* uutta suuntaa elämääsi?

 

Tule hakemaan vastauksia Erakkorannasta.

 

LÖYDÄ ITSESI – ekoterapiaa


* majoitus omassa huoneistossa (oma wc/suihku)
* aamiainen, lounas, välipala ja ilta-ateria – valmistettuina Erakkorannassa tai lähialueilla kasvatetuista raaka-aineista
* puulämmitteinen iltasauna

* huumorin hetkiä mutta myös syvällisiä keskusteluja elämän perimmäisistä kysymyksistä arjen askareiden lomassa - kasvimailla, marja- ja sienimetsässä, keittiössä, saunan pehmeissä löylyissä, takkatulen äärellä tai rantanuotion loimussa.

 

Nautit hiljaisuudesta, voimaannut luonnosta. Värtsilän laakso ympäristöineen sekä Erakkoranta mahdollistavat hyppäyksen pois arjen kiireistäsi. Voit halutessasi olla mukana talon arkisissa askareissa tai vain olla ihan jouten.

Erakkorannassa käytössäsi ovat myös polkupyörä, soutuvene, lintuputki, kirjoja, retkeilyvälineitä

 

Täysihoito: 88 €/vrk

 

Pientä korvausta vastaan tarjolla on seuraavia lisäpalveluja:

* kuljetukset julkisen liikenteen asemilta (rautatieasema-Kitee, bussipysäkki-Tohmajärvi, lentokenttä-Joensuu)

* erilaisia hoitoja (shiatsu, klassinen hieronta, aromahieronta, intialainen päähieronta, energiahoidot)
* kuntosaliohjausta
* opastettuja melontaretkiä

* retkiä lähialueiden kiehtoviin kohteisiin

 

Tiedustelut/varaukset

Erakkoranta ry.

Sääperintie 122

82655 Värtsilä

Puhelin 040 376 5013

Sähköposti [email protected]

Toiminnanharjoittajan yhdistystunnus 220.342

 

”Erakkoranta on Tohmajärvellä, Värtsilän laaksossa sijaitseva vanha rajavartioasema. Paikka on vesilinnuistaan kuulun Sääperijärven rannalla. Puolen hehtaarin vehmas puutarha ympäröi vanhaa päärakennusta. Talo on boheemihenkinen, kierrätystavaroin sisustettu ja kodinomainen. Olen itse asunut täällä viimeiset 23 vuotta. Oman elämänmuutokseni myötä avasin ovet vieraille vuonna 2014. Ekoterapiasta olen puhunut ja eri alustoille kirjoitellut jo vuodesta 2010 lähtien.

En ole koulutettu terapeutti, sen sijaan kokemusasiantuntija niin jaksamiseen kuin eri addiktioihin liittyen. Suoritan tällä hetkellä Mielenterveys- ja päihdetyön ammattitutkintoa Pohjois-Karjalan Ammattioppilaitos Riveriassa. Suuri kiitos omasta tervehtymisestäni kuuluu ympäröivälle luonnolle. Paikkana Erakkoranta ei liputa minkään uskonnollisen tai henkisen suuntauksen puolesta. Mielestäni parasta täällä on että niin paikka kuin itse sen isäntänä, olemme aitoja ja omalla tavallamme ainutkertaisia - näin Erakkorantaa ovat monet vieraat kuluneiden vuosien aikana juuri kuvanneetkin.

Erakkorantaan on helppo tulla, täällä on helppo ja turvallista olla, ja jokainen voi olla sellainen kuin on. Haluan tarjota hiljaisuutta sekä rauhaa näitä kaipaaville, kärsivällistä kuuntelijaa ja hyvää keskustelijaa silloin kun tarvetta tälle on, mutta myös tilaa yksinoloon ja omiin ajatuksiin. Kesäkaudella kansainvälisten talkoolaisten (1-2 kerrallaan) myötä tarjolla on ripaus yhteisöllisyyttä. Haluan myös auttaa vierasta löytämään ja kokemaan syvää luontoyhteyttä.

Lähes kaikki mitä täällä tehdään tukeutuvat omaan osaamiseni ydinalueisiin ja ovat asioita joissa olen mukana täydellä sydämellä - luonto, luontoretket, ruuankasvatus, lähiruoka, kalastus, keräily, hoidot, kulttuuriperinteiden vaaliminen, ekologisuus...”

Tule löytämään itsesi – olen apunasi!

profiili.jpg

-Erakkorannan Eki-